Arkkiatri

Arkkiatri (m.kreik. ἀρχή, arkhē ’yli-, pää-’ ja ἰατρός iatros ’lääkäri’) on korkein Suomessa lääkärille myönnettävä arvonimi. Sen myöntää Tasavallan presidentti, ja Suomessa voi olla vain yksi arkkiatri kerrallaan. Itsenäisyyden ajan Suomessa arkkiatri on mielletty lääkärikunnan vanhimmaksi.

Arkkiatrin arvon Suomessa on saanut kaikkiaan 13 lääkäriä, joista itsenäisyyden aikana vuoden 1928 jälkeen seitsemän. Professori Risto Pelkoselle arvonimi myönnettiin vuonna 1995 ja hän toimi arkkiatrina 30 vuoden ajan aina kuolemaansa saakka.

Tasavallan presidentti myönsi 22. toukokuuta 2026 arkkiatrin arvonimen dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Päivi Hietaselle. Hän on syöpätautien erikoislääkäri.

Arvonimen tausta

Arkkiatreilla on pitkä ja monivaiheinen historia. Arkkiatri oli alun perin hallitsijan henkilääkäri, esimerkiksi Rooman valtakunnassa keisarin henkilääkäri (archiatri palatini). Neron lääkäri Andromakhos vanhempi olikin ensimmäinen, jota kutsuttiin arkkiatriksi.

Ruotsin kuninkaan hovilääkäreitä alettiin kutsua arkkiatreiksi ensin Kaarle IX:n aikana. Hänen arkkiatrinsa oli Kasper Fidler eli Casparus Fidlerus (1570–1613). Myöhemmin arkkiatriksi nimettiin hovilääkärien lisäksi muitakin ansioituneita lääkäreitä. Arvonimeä myönnettiin Ruotsissa aina vuoteen 1856.^lähde?

Suomalaiset arkkiatrit

Nimi	Vuodet
Gabriel von Bonsdorff	1817–1831
Johan Agapetus Törngren	1833–1859
Lars Henrik Törnroth	1844–1864
Evert Julius Bonsdorff	1859–1898
Otto E. A. Hjelt	1885–1913
Johan Isak Björkstén	1896–1912
Richard Sievers	1928–1931
Jaakko Karvonen	1933–1943
Oswald Renkonen	1943–1951
Arvo Ylppö	1952–1992
Nils Oker-Blom	1992–1995
Risto Pelkonen	1995–2025
Päivi Hietanen	2026–