aie

See also: Appendix:Variations of "aie"

Translingual

Symbol

aie

1. (international standards) ISO 639-3 language code for Amara.

See also

• Wiktionary’s coverage of Amara terms

English

Interjection

aie

1. Alternative form of ay: a cry of pain or distress.
   • 1859, Charles Reade, Love Me Little, Love Me Long:

     Crash overhead! a window smashed aie! aie! clatter! clatter! screams of infantine rage and feminine remonstrance, feet pattering, and a general hullabaloo, cut the soft recital in two.

   • 1927, Herbert Sherman Gorman, The Place Called Dagon, page 278:

     "Aie! Aie!" shouted the boy, his white face tossing from side to side and his eyes tightly closed.

References

• “ay, int.”, in OED Online ⁠, Oxford: Oxford University Press, launched 2000.

Finnish

Etymology

aikoa +‎ -e

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯.eˣ/, [ˈɑ̝i̯.e̞(ʔ)]
• Rhymes: -ɑie
• Syllabification^(key): ai‧e
• Hyphenation^(key): aie

Noun

aie

1. intention, intent

Declension

Inflection of aie (Kotus type 48*D/hame, k–∅ gradation)
nominative		aie	aikeet
genitive		aikeen	aikeiden aikeitten
partitive		aietta	aikeita
illative		aikeeseen	aikeisiin aikeihin
		singular	plural
nominative		aie	aikeet
accusative	nom.	aie	aikeet
	gen.	aikeen
genitive		aikeen	aikeiden aikeitten
partitive		aietta	aikeita
inessive		aikeessa	aikeissa
elative		aikeesta	aikeista
illative		aikeeseen	aikeisiin aikeihin
adessive		aikeella	aikeilla
ablative		aikeelta	aikeilta
allative		aikeelle	aikeille
essive		aikeena	aikeina
translative		aikeeksi	aikeiksi
abessive		aikeetta	aikeitta
instructive		—	aikein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of aie (Kotus type 48*D/hame, k–∅ gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative aikeeni aikeeni accusative nom. aikeeni aikeeni gen. aikeeni genitive aikeeni aikeideni aikeitteni partitive aiettani aikeitani inessive aikeessani aikeissani elative aikeestani aikeistani illative aikeeseeni aikeisiini aikeihini adessive aikeellani aikeillani ablative aikeeltani aikeiltani allative aikeelleni aikeilleni essive aikeenani aikeinani translative aikeekseni aikeikseni abessive aikeettani aikeittani instructive — — comitative — aikeineni second-person singular possessor singular plural nominative aikeesi aikeesi accusative nom. aikeesi aikeesi gen. aikeesi genitive aikeesi aikeidesi aikeittesi partitive aiettasi aikeitasi inessive aikeessasi aikeissasi elative aikeestasi aikeistasi illative aikeeseesi aikeisiisi aikeihisi adessive aikeellasi aikeillasi ablative aikeeltasi aikeiltasi allative aikeellesi aikeillesi essive aikeenasi aikeinasi translative aikeeksesi aikeiksesi abessive aikeettasi aikeittasi instructive — — comitative — aikeinesi first-person plural possessor singular plural nominative aikeemme aikeemme accusative nom. aikeemme aikeemme gen. aikeemme genitive aikeemme aikeidemme aikeittemme partitive aiettamme aikeitamme inessive aikeessamme aikeissamme elative aikeestamme aikeistamme illative aikeeseemme aikeisiimme aikeihimme adessive aikeellamme aikeillamme ablative aikeeltamme aikeiltamme allative aikeellemme aikeillemme essive aikeenamme aikeinamme translative aikeeksemme aikeiksemme abessive aikeettamme aikeittamme instructive — — comitative — aikeinemme second-person plural possessor singular plural nominative aikeenne aikeenne accusative nom. aikeenne aikeenne gen. aikeenne genitive aikeenne aikeidenne aikeittenne partitive aiettanne aikeitanne inessive aikeessanne aikeissanne elative aikeestanne aikeistanne illative aikeeseenne aikeisiinne aikeihinne adessive aikeellanne aikeillanne ablative aikeeltanne aikeiltanne allative aikeellenne aikeillenne essive aikeenanne aikeinanne translative aikeeksenne aikeiksenne abessive aikeettanne aikeittanne instructive — — comitative — aikeinenne third-person possessor singular plural nominative aikeensa aikeensa accusative nom. aikeensa aikeensa gen. aikeensa genitive aikeensa aikeidensa aikeittensa partitive aiettaan aiettansa aikeitaan aikeitansa inessive aikeessaan aikeessansa aikeissaan aikeissansa elative aikeestaan aikeestansa aikeistaan aikeistansa illative aikeeseensa aikeisiinsa aikeihinsa adessive aikeellaan aikeellansa aikeillaan aikeillansa ablative aikeeltaan aikeeltansa aikeiltaan aikeiltansa allative aikeelleen aikeellensa aikeilleen aikeillensa essive aikeenaan aikeenansa aikeinaan aikeinansa translative aikeekseen aikeeksensa aikeikseen aikeiksensa abessive aikeettaan aikeettansa aikeittaan aikeittansa instructive — — comitative — aikeineen aikeinensa

Derived terms

compounds

• aiejulistus
• aiepöytäkirja
• aiesopimus
• hääyöaie
• itsemurha-aie
• matka-aie
• paha-aikeinen

Further reading

• “aie”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023

French

Pronunciation

• IPA^(key): /ɛ/

• Audio (France (Lyon)):

  (file)

• Audio (France (Vosges)):

  (file)

• Audio (France (Brétigny-sur-Orge)):

  (file)

• Audio (France (Vosges)):

  (file)

• Rhymes: -ɛ

Verb

aie

1. inflection of avoir:
   1. first-person singular present subjunctive
   2. second-person singular present imperative

   Il faut que j'aie mon passeport pour me déplacer.

   I need to have my passport to move around.

   Aie pitié de moi, écoute ma prière.

   Have mercy on me, hear my prayer.

Italian

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈa.je/
• Rhymes: -aje
• Hyphenation: à‧ie

Noun

aie f pl

1. plural of aia

Mokilese

Noun

aie

1. centipede

References

• Harrison, Sheldon P.; Albert, Salich Y. (1977), Mokilese-English Dictionary‎^[2], Honolulu: The University Press of Hawaii, →ISBN, page 3

Old French

Alternative forms

• aïe (diaereses not universally used in transcriptions of Old French)

Noun

aie oblique singular, f (oblique plural aies, nominative singular aie, nominative plural aies)

1. alternative form of aide

References

• Frédéric Godefroy (1880–1902), “aie”, in Dictionnaire de l’ancienne langue française et de tous ses dialectes du IX^e au XV^e siècle […], Paris: F[riedrich] Vieweg; Émile Bouillon, →OCLC.

Woi

Noun

aie

1. foot