Galilea

Galilea (lat. Galileia, hepr. ‏הגליל‎, ha-Galil, arab. الجليل‎, al-Jalīl) on alue pohjoisessa Israelissa Jordanjoen länsipuolella. Galileaan kuuluu suuri osa Pohjoisesta hallintoalueesta. Perinteisesti Galilea on jaettu Ylä-Galileaan (hepr. ‏גליל עליון‎, Galil Eljon), Ala-Galileaan (hepr. ‏גליל תחתון‎, Galil Taḥton) ja Länsi-Galileaan (hepr. ‏גליל מערבי‎, Galil Ma’aravi).

Nimi ja maantiede

Galilean hepreankielinen nimi Galil on johdettu juuresta גלל (gll) ja se tarkoittaa ympyrää. Nimi esiintyy useampaan otteeseen Raamatun Vanhassa testamentissa. Jesajan kirja 8:23 mainitsee sen yhteydessä "muukalaisten Galilea" (Gelil ha-Goyim). Se mainitaan useammassa kohdassa (Joosuan kirja 20:7, 21:32 ja 1. aikakirja 6:61) Kedesin kaupungin yhteydessä. 1. kuninkaiden kirja 9:11 mainitsee Salomon antaneen 20 kaupunkia Galileasta Tyroksen kuningas Hiramille. Zenon Kaunoslainen mainitsee nimen muodossa Galila.^[1] Galilean rajat määritteli tarkemmin roomalais-juutalainen historioitsija Josephus. Josephuksen mukaan Galilea rajautuu Akkoon ja Karmelvuoreen lännessä, Samariaan ja Skytopoliin (Bet-Sean) etelässä, Transjordaniaan idässä, sekä muinaiseen Bacaan pohjoisessa. Jälkimmäinen raja vastaa suurin piirtein nykyistä Israelin ja Libanonin rajaa, joskin joskus pohjoisrajana on pidetty pidemmällä sijaitsevaa Litanijokea.^[2]

Galigea itsessään voidaan jakaa kahteen pääasialliseen alueeseen, Ylä-Galileaan pohjoisessa ja Ala-Galileaan etelässä. Kahden alueen välillä ei ole kuitenkaan täysin selvää rajaa.^[3] Ylä-Galileassa sijaitsevat alueen korkeimmat vuorenhuiput. Ala-Galilean maasto on matalampia kukkuloita.^[2] Välimeren rannikkoon vuorialueen lähellä on viitattu joskus Länsi-Galileana.^[3]

Historia

Nykyisen Galilean itäosissa eli aikanaan neandertalinihmisiä ja nykyihmisiä varhaiselta paleoliittiselta kaudelta lähtien. Kaupunkeja Galilean pohjoisosien ylängölle ja aluetta ympäröiville tasangoille alkoi muodostua varhaisella kanaanilaisella kaudella. Joitakin kaupunkeja kuten Adummim, Anaharath, Bet-Anath, Meron ja Kedes mainitaan egyptiläisissä lähteissä. Galilean ydinalue on kuitenkin ollut asumatonta metsää. Egyptiläisten ja hyksojen armeijat välttelivät vaikeakulkuista aluetta.^[1]

Arkeologit ovat ehdottaneet muinaisten israelilaisten käyttäneet seutua tukialueenana heidän iskiessään tasankojen kanaanilaisia kaupunkeja vastaan. Raamatussa valloituksia tekee Joosua ja Galilea jaettiin luoteessa Asserin, lounaassa Sebulonin, idässä Naftalin ja kaakossa Isaskarin heimojen kesken. Kun Daavid valtasi Jisreelin laakson koko Galilea oli liitetty hänen kuningaskuntaansa. Salomon kaudella Galilea oli jaettu suurin piirtein heimoalueita vastaaviin kolmeen alueeseen. Kun kuningaskunta jakaudui Juudean ja Israelin kuningaskuntiin Galileasta tuli osa jälkimmäistä. Galilea oli tuolloin etenkin Aram-Damaskosta vastaan käytyjen taistelujen näyttämö. Assyrian Tiglatpileser III valtasi Galilean vuonna 732 eaa. ja osa alueen israelilaisista pakkosiirrettiin muualle valtakuntaan. Seuranneista babylonialaisesta ja persialaisesta aikakaudesta tiedetään hyvin vähän. hellenistisellä kaudella kreikkalaiset omistivat maata Galileassa ja seleukidien kaudella se oli hallinnollisesti osa Samariaa. Aristobulus I liitti alueen hasmonidynastian kuningaskuntaan, joka hallitsi sitä Pompeiuksen valloitusten jälkeen Rooman vasallina. Herodes oli Galilean kuvernööri ennen omaa valtannousuaan. Galileasta tuli hänen vastaisensa liikkeen ja selootien tukialuetta. Herodes Antipas perusti Tiberiaan kaupungin. Roomalaisvastaisessa ensimmäisessä juutalaissodassa Galileaa puolusti Josephus, joka menetti lopulta alueen roomalaisille vuonna 67. Juutalaisvastaiset toimet seudulla jäivät vähäiseksi. Toisen juutalaissodan (132–135) jälkeeen juutalaiset pakkosiirrettiin Juudeasta, mutta sodan ulkopuolelle jääneessä Galileassa he saivat pysyä kotiseuduillaan.^[1]

Kristinusko alkoi levitä Jeesuksen myötä, mutta Galileassa sen vaikutus oli aluksi ilmeisesti vähäistä. Joitakin juudean juutalaisia pappissukuja asettui Galileaan. juutalaiset kapinoivat Bysantin valtakuntaa vastaan vuonna 614 ja arabit valtasivat alueen vuosina 635–636. Arabivallpoituksen jälkeen seutu oli osa Jordanian provinssia ja sitä hallittiin Tiberiaksesta. Juutalaisuus alueella taantui, mutta alueella oli vielä joitakin juutalaisia ristiretkeläisten saapuessa. Tankred oli ristiretkeläinen Galilean ruhtinas. Seudulle rakennettiin useita ristiretkeläisten linnoja, kuten Montfort. Alueesta sodittiin muslimien kanssa, kunnes se menetettiin lopullisesti 1260-luvulla. Egyptin mamelukit hallitsivat aluetta Safedin provinssina (mamlaka). Osmanien valtakunnan kaudella seutua hallitsivat puoli-itsenäiset Akkon paššat. 1800-luvun alkupuolella seudulla oli kaksi juutalaista yhteisöä Safedissa ja Peki'inissä.^[1] Sionismin vaikutuksesta seudulle alkoi muodostua uusia juutalaisia yhteisöjä, niistä ensimmäisenä Rosh Pinna vuonna 1882.^[2] Suurin osa Galileasta oli kuittenkin yksinomaan arabien asuttamaa aluetta.^[1]

Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1947 Palestiinan jakosuunnitelman mukaan valtaosa Galileasta olisi liitetty arabien valtioon. Israelilaiset kuitenkin valtasivat alueen israelin itsenäisyyssodan aikana. Alueelta lähti joitakin Palestiinan muita alueita vähemmän palestiinalaispakolaisia. Monet Galilean pakolaisista olivat muslimeja, kun taas kristityt ja druusit pysyttelivät aloillaan. Israelin kaudella perustettiin uusia juutalaisia kaupunkeja, kuten Nasaret Illit, Migdal HaEmek. Etenkin alueen pohjoisosat ovat olleet Israelin ja Libanonin konfliktien näyttämöä.^[1]

Väestö

Vuoden 2020 lopussa Galilean käsittävän Israelin Pohjoisen hallintoalueen asukasluku oli noin 1 490 100.^[4] Varsinainen Galilea käsittää alueesta kuitenkin vain osan ja sen alueella asukkaita oli 2000-luvulla ehkä noin 400 000. Juutalaisten lisäksi Galileassa asuu Israelin arabeja. Monet muslimeista päätyivät palestiinalaispakolaisiksi. Druuseja asuu etenkin Ylä-Galilean länsiosissa. Ala-Galilean alueella etenkin Nasaretin ympäristössä asuu ortodoksisia ja katolisia kristittyjä, sekä muslimeja. Mi'ilya ja Fassuta ovat kaksi melkiittiläistä kylää ja Jishin asukkaat ovat maroniitteja.^[1]

Lähteet

1 2 3 4 5 6 7 Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 7 Fey-Gor, s. 345-348. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2 (englanniksi)
1 2 3 Galilee Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.5.2026. (englanniksi)
1 2 Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 10 Inz-Iz, s. 119-121. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2 (englanniksi)
↑ Sources of population growth, by district, population group and religion (pdf) Central Bureau of Statistics. Viitattu 2.5.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Galilea Wikimedia Commonsissa

[ejud-1] 1 2 3 4 5 6 7 Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 7 Fey-Gor, s. 345-348. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2 (englanniksi)

[britannica-2] 1 2 3 Galilee Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.5.2026. (englanniksi)

[ejud2-3] 1 2 Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 10 Inz-Iz, s. 119-121. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2 (englanniksi)

[4] Sources of population growth, by district, population group and religion (pdf) Central Bureau of Statistics. Viitattu 2.5.2026. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]