Julkisten ja hyvinvointialojen liitto
| Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 2006 |
| Toimiala | Julkisten ja hyvinvointialojen työntekijöiden edunvalvonta |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenmäärä | 163 935 (1.1.2022)[1] |
| Puheenjohtaja | Håkan Ekström |
| Jäsenlehti | Motiivi |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (JHL,[2] ruots. Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL rf[3]) on suomalainen julkisella ja hyvinvointipalvelusektorilla työskentelevien ammattiliitto. Siihen kuului vuoden 2022 alussa yhteisöjäsenliittojen jäseniä lukuun ottamatta noin 164 000 jäsentä.[1] Vuoden 2025 jäsemäärä oli pudonnut noin 148 700 jäseneen.[4] Liitto on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsen.[5] JHL:n puheenjohtaja on Håkan Ekström.[6]
JHL on ammattiliitto, jonka jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, hyvinvointialueiden, kuntayhtymien, seurakuntien, niiden liikelaitosten tai yhtiöiden, yleishyödyllisten yhteisöjen, julkiselle sektorille palveluja tuottavien yritysten tai yhteisöjen palveluksessa ja vastaavilla toimialoilla. JHL:n jäsenistö työskentelee noin 950 eri ammattinimikkeellä. Jäsenistä naisia on 70 % ja miehiä 30 %.[7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]JHL perustettiin 22. marraskuuta 2005, kun Kunta-alan ammattiliitto KTV, Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto (VAL) ja Valtion yhteisjärjestö (VTY) yhdistyivät.[7] Toimintansa JHL aloitti vuoden 2006 alussa. JHL:n yhteisöjäseniksi tulivat perustamisvaiheessa Merivartioliitto MVL (nyk. Rajaturvallisuusunioni), Tulliliitto ja Vankilavirkailijain liitto VVL. Aliupseeriliitto liittyi JHL:n yhteisöjäseneksi vuonna 2008. Vuonna 2010 Rautatieläisten liitto teki päätöksen liittyä JHL:ään. Perustettiin Raideammattilaisten yhteisjärjestö. JHL:n jäseniksi rautatieläiset liittyivät vuoden 2012 alussa.[8]
Hallinto ja organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]JHL:n organisaatio rakentuu jäsenyhdistyksistä, edustajistosta, hallituksesta sekä keskus- ja aluetoimistoista.[9]
JHL:n ylin päättävä elin on viiden vuoden välein suoralla jäsenvaalilla valittava 120-jäseninen edustajisto, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Edustajistossa on kuntien sopimusalalta 80, yksityiseltä sopimusalalta 35, valtion sopimusalalta 4 ja kirkon sopimusalalta 1 edustaja.[7] JHL:llä on neljä valtiosektorin yhteisöjäsenliittoa,[10] jotka ovat yhdistäneet liittojensa edunvalvonnan JHL:n kanssa. Yhteisöjäsenliitoilla (Rajaturvallisuusunioni, Vankilavirkailijain liitto VVL, Tulliliitto ja Aliupseeriliitto) on edustajiston kokouksissa omat edustajansa. Viimeisimmät edustajistovaalit JHL:ssä käytiin vuonna 2017.[9]
JHL:n hallituksen muodostavat liiton puheenjohtaja ja toimialajohtaja sekä 23 jäsentä. Noin kerran kuukaudessa kokoontuva hallitus toteuttaa edustajiston päättämiä suuria linjoja liiton toiminnassa.
Keskustoimisto sijaitsee Helsingissä. Aluetoimistoja on kahdeksan.[7]
Yhdistykset muodostavat JHL:n rungon. Jokainen JHL:läinen kuuluu johonkin liiton noin 450 yhdistyksestä. Noin puolella yhdistyksistä on omat kotisivut.[11]
Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa palvelee JHL:n jäseniä työttömyysturvaan liittyvissä asioissa. Kassalla on oma hallitus ja edustajisto.
JHL-opisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raseborg-säätiön ylläpitämä JHL-opisto järjestää julkisilla ja hyvinvointialoilla työskenteleville sekä muille ammatillisesti järjestäytyneille humanistista ja yhteiskunnallista koulutusta hyvinvointiin, työelämän yhteistyötaitoihin ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa. JHL-opisto toimii JHL:n keskustoimiston tiloissa Helsingissä. Koulutusten järjestämisessä JHL tekee lisäksi yhteistyötä Työväen Sivistysliitto TSL:n kanssa.
Aiemmin JHL:n koulutuskeskus ja sen edeltäjä KTV-opisto toimivat Raaseporin Karjaalla kiinteistössä, joka on nykyinen Raasepori Spa -kylpylähotelli[12][13].
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuire Santamäki-Vuori (2006–2011)
- Jarkko Eloranta (2011–2016)
- Päivi Niemi-Laine (2016–2023)
- Håkan Ekström (2023–)
Vaalirahoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eduskuntavaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eduskuntavaaleissa 2019 JHL tuki vasemmistoliiton Li Anderssonia ja Jussi Saramoa yhteensä 3 800 eurolla sekä perussuomalaisten Veijo Niemeä 600 eurolla.[14]
Eduskuntavaaleissa 2023 JHL tuki yhteensä 130 900 eurolla 16 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen SDP:n ehdokasta (mm. Krista Kiuru, Tytti Tuppurainen ja Seppo Eskelinen), kuutta vasemmistoliiton ehdokasta (Jussi Saramo ja Pia Lohikoski), kahta keskustan ehdokasta (Annika Saarikko ja Antti Kaikkonen), kahta perussuomalaisten ehdokasta (Veijo Niemi ja Arja Juvonen) sekä yhtä kokoomuksen ehdokasta eli Paula Risikkoa.[14]
Europarlamenttivaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eurovaaleissa 2019 JHL tuki yhteensä 10 400 eurolla neljää SDP:n ehdokasta (mm. Eero Heinäluoma ja Mikkel Näkkäläjärvi) sekä kokoomuksen Sirpa Pietikäistä.[14]
Työehtosopimukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]JHL solmii työ- ja virkaehtosopimuksia julkisilla aloilla ja yksityisillä hyvinvointialoilla.[15] JHL neuvottelee noin sata työ- tai virkaehtosopimusta julkisilla ja yksityisillä aloilla.[16] Julkisten alojen sopimuksia ovat kuntien, hyvinvointialueiden, valtion ja niiden virastojen sekä seurakuntien sopimukset. Kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) sovelletaan pääsääntöisesti kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijoihin ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin. Perhepäivähoitajien liitettä sovelletaan omassa kodissaan työskenteleviin perhepäivähoitajiin.
Hyvinvointialueiden henkilöstölle tuli 1. maaliskuuta 2023 voimaan oma virka- ja työehtosopimus HYVTES. Käytännössä määräykset ovat samat kuin KVTES:n määräykset. Muutokset ovat lähinnä teknisiä. KVTES:n ja ja kuntien teknisten virka- ja työehtosopimus TS:n määräysten soveltaminen hyvinvointialueilla on päättynyt.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus eli Sote-sopimus koskee sosiaali- tai terveydenhuollon töitä hyvinvointialueilla tai hyvinvointiyhtymissä tekeviä.
Yksityisten alojen sopimuksia liitto solmii sosiaali- ja terveys- ja opetusalalla, neuvonta-, liikenne- ja energia-aloilla. Yksityisten sopimusalojen työehtosopimuksia sovelletaan kunnallisissa ja valtion yhtiöissä sekä liikelaitoksissa, yhdistyksissä ja säätiöissä sekä muun muassa useissa sosiaalipalvelualan yrityksissä.
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisöjä koskeva työehtosopimus tunnetaan lyhenteellä AVAINTES. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta noudatetaan Sosiaalialan työnantajien jäsenyritysten palveluksessa oleviin sosiaalialan palveluyksiköissä työskenteleviin työntekijöihin.
Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimusta noudatetaan Heta – Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry:n jäsenenä olevien vammaisten henkilöiden henkilökohtaisiin avustajiin. Työehtosopimuksella määrätään henkilökohtaisten avustajien työsuhteissa noudatettavat vähimmäisehdot, kun työnantajana on vammainen henkilö itse.
Jäsenlehti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liiton jäsenlehti on nimeltään Motiivi.[17] Lehdellä on sekä printtiversio että verkkoversio.[18] Printtiversio ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Jäsenmäärät Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö. Viitattu 1.3.2022.
- ↑ Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 29.3.2013.
- ↑ JHL är Finlands största fackförbund för välfärdsproffs – JHL JHL. Viitattu 2.1.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Jäsenmäärät SAK. Viitattu 17.8.2026.
- ↑ Jäsenyys JHL:ssä jhl.fi. Arkistoitu 20.5.2014. Viitattu 20.5.2014.
- ↑ Håkan Ekström on JHL:n uusi puheenjohtaja Ammattiliitto JHL. 8.2.2024. Viitattu 12.4.2024.
- 1 2 3 4 JHL lukuina JHL. Arkistoitu 24.8.2017. Viitattu 1.3.2022.
- ↑ JHL:n historia JHL. Arkistoitu 3.12.2014. Viitattu 18.3.2015.
- 1 2 Päätöksenteko ja organisaatio – JHL JHL. Viitattu 2.1.2018.
- ↑ Yhteisöjäsenliitot – JHL JHL. Viitattu 2.1.2018.
- ↑ JHL-yhdistysten nettisivut ja somekanavat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Viitattu 2.2.2024.
- ↑ Lemström, Johanna: KTV:s gamla kursgård får nytt liv som spa Västra Nyland. 22.1.2026. Viitattu 10.2.2026.
- ↑ Vuorensalmi, Mii: Kylpylä myynnissä – tämä on hinta Ilta-sanomat/Taloussanomat. 18.7.2026. Viitattu 22.7.2026.
- 1 2 3 Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta - Suurimmat tukijat www.vaalirahoitusvalvonta.fi. Viitattu 22.2.2024.
- ↑ Työehtosopimukset – JHL JHL. Viitattu 2.1.2018.
- ↑ Tietoa ja lukuja JHLstä Ammattiliitto JHL. Viitattu 10.10.2023.
- ↑ Motiivi-lehti ja jäsenkalenteri – JHL JHL. Arkistoitu 3.1.2018. Viitattu 2.1.2018.
- ↑ Motiivi-lehden verkkosivut motiivilehti.fi. Viitattu 2.2.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
